Joulu on kohta jo ovella ja ihmiset valmistautuvat lomalle ja joulun viettoon. Joulu on yksi tärkeimmistä juhlista Suomessa ja mahdollisesti jopa tärkein perhejuhla vuodessa. Kotona koristellaan kuusi, valmistetaan jouluruokaa, kouluissa on joulujuhlat ja perheet kokoontuvat yhteen. Millaisia ovat Suomen jouluperinteet ja mikä tekee joulusta joulun? Mitkä tavat saavat meidän joulutuulelle?
Kenties ensimmäinen merkki joulun lähestymisestä ovat joululaulut, jotka alkavat soida kaupoissa joskus jopa marraskuun alussa. Joululaulujen ja joulunäytelmien juuret ovat katoliset ja niiden tarkoituksena oli tehdä kristillinen joulunvietto kansalle läheiseksi ja kiehtovaksi. Useimmissa joululauluissa on kiristillinen sanoma, mutta modernimmissa lauluissa lauletaan myös loman vietosta, joulupukista, rakkaudesta ja lumisesta säästä. Useat suomalaiset laulut ovat hieman melankolisia ja rauhallisia, mutta joukosta löytyy myös lännestä tuttuja suomeksi käännettyjä, enemmän riemukkaita joululauluja. Suomalaisille yksi tärkeimmistä on varmaankin Sylvian joululaulu.
Ensimmäinen tunnettu joulukortti painettiin vuonna 1843 Englannissa. Suomeen joulukortit saapuivat 1870-luvulla ja niiden lähettäminen yleistyi nopeasti koko kansan keskuudessa ja nykyään suomalaiset lähettävät jopa 50 miljoonaa joulukorttia. Vaikka joulukortteja onkin nykyyän myös sähköisessa muodossa, monet silti haluavat muistaa omaisia ja ystäviä perinteisellä postitse lähetetyllä, joskus jopa käsin askarretulla joulukortilla. Mikä sen mukavampaa, kuin löydää kasa joulukortteja postilaatikosta joulun alla?
Vielä 1800-luvun puolella Suomessa ei ollut koko kansaa yhdistävää jouluruokaa. Kaikki perinteiset joulupöydän herkut ovat melko uusia. Sikatalouden kehittyessä 1900-luvulla kinkusta tuli osa perinteistä jouluruokaa kaikissa pohjoismaissa. Rosolli oli alun perin säätyläisten jouluruokaa, joka myöhemmin levisi myös muulle kansalle. Laatikkoruuat ovat melko uusia tulokkaita sen jälkeen, kun nykyajan teollisuus mahdollisti uusien tuotteiden ostamisen. Lohi oli aina suomalaisten suosikkiruokaa ja hapettamisen ansiosta sitä sai säilöttyä myös jouluun asti. Makeat jälkiruuat tulivat kansan pöytään melko myöhään ja tänä päivänä me kaikki tiedämme joulutortut ja perinteiset joulupiparit, joita ilman ei ole joulua. Jouluaamu pitää tietenkin aina aloittaa joulupuurolla.
Kenties tunnetuin ja suosituin joulujuoma on glögi. Glögi on kuumana nautittu alkoholi- tai alkoholiton juoma, joka lienee tullut Saksasta, jossa juodaan Glühwein-juomaa joulun alla. Alun perin glögi oli miesten talvijuoma, jota juotiin kylmässä säässä pitääkseen itseään lämpimänä. Suomeen glögi saapui Ruotsin kautta ja sitä alettiin juomaan joulujuomana 1970-luvun alussa.
Joulusauna on hyvin vahva perinne ja siihen on liittynyt monenlaisia uskomuksia. Saunaan oli mentävä ajoissa ja työt piti lopettaa iltapäivään mennessä. Joulusaunassa piti olla hissukseen ja arvokkaasti, etteivät haltiat pahastu ja saatettiin myös heittää kovat löyöyt paholaisen karkottamiseksi. Perinteisesti joulusaunan jälkeen vuorossa oli joulupöytään käyminen.
Joulukirkossa käyminen kuuluu monen kristityn perheen jouluperinteeseen. Jouluaattona kirkossa valmistutaan jouluyön tuloon. Joulupäivän aamuna on varsinainen juhlakirkko, jolloin kansa kokoontuu juhlimaan Jeesuksen syntymäjuhlaa, laulamaan joululauluja ja sytyttämään kynttilöitä.
Joulukuusi on alun perin kotoisin 1500-luvun Saksasta. Suomeen joulukuusen perinne saapui 1800-luvulla ja joulukuusi on alun perin lähtöisin pakanajuhlista. Pikkuhiljaa joulukuusen käyttö yleistyi ja jäi perinteeksi ja nykyään jokaisessa kodissa on jouluna oltava kauniisti koristeltu kuusi, joka alle laitetaan kakkien lahjat. Joulun muuttuessa enemmän kaupalliseksi tapahtumaksi ja teknologian kehittyessä myös muut kodin joulukoristeet yleistyivät kaikissa joulua viettävissä maissa. Nykyään joulukoristeista ei ole runsaudenpulaa.
Haluatko tietää, miten muualla maailmassa vietetään joulua? Lue lisää meidän infografiikasta, miten joulu sujuu ympäri maailman!
Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta Auto Europelta!